Media­kirjasto

Mooseksen tarina alkaa Toisen Mooseksen kirjan alusta. Joosef oli mennyt Egyptiin ja saanut siellä paljon valtaa. Hän oli kutsunut isänsä ja veljensä perheineen Egyptiin, Gosenin maakuntaan. Kansa, joka myöhemmin tuli tunnetuksi Israelina, oli hedelmällinen ja kasvoi nopeasti. Joosefin ajan jälkeinen farao pelkäsi, että he sodan koittaessa tukisivat vihollisia, joten hän alisti heidät orjuuteen estääkseen sen. Kun kansa kuitenkin kasvoi kasvamistaan, farao päätti tehdä siitä lopun: kaikki poikalapset oli tapettava.

    Tällaisessa tilanteessa alkoi Mooseksen elämä. Mooseksen äiti suojeli lastaan kolme kuukautta, minkä jälkeen häntä ei voinut enää kätkeä. Niin Mooses laitettiin kaislakoriin ja laskettiin Niiliin. Faraon tytär löysi Mooseksen ja otti hänet omakseen. Tuossa hetkessä lapsi sai nimen Mooses, joka merkitsee "nostaa vedestä". Nimellä on selkeitä yhteyksiä myös egyptin kielen vastaavaan sanaan.

Mooses sai egyptiläisen kasvatuksen, mutta häneltä ei kuitenkaan salattu alkuperäänsä. Jakeessa 2. Moos. 2:11 nimittäin kerrotaan, että Mooses kasvoi ja meni katsomaan veljiänsä (so. heprealaisia). Nähdessään egyptiläisen lyövän heprealaista Mooses suuttui ja tappoi hänet ja kätki hänet hiekkaan. Tämän seurauksena Mooses joutui kuitenkin pakenemaan Midianiin, jossa hän 40 vuoden kuluttua kohtasi Jumalan, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan – Hän oli kuullut heprealaisten valitukset ja lähetti Mooseksen johtamaan heprealaiset pois Egyptistä. Egyptissä Jumala teki 10 vitsausta, joista vasta viimeisen jälkeen farao päästi Mooseksen lähtemään kansa mukanaan.

Tämän jälkeen alkoi koko VT:n kannalta tärkeä autiomaavaellus. Farao tuli kuitenkin katumapäälle ja lähti ajamaan heprealaisia takaa. Hän saavutti heidät meren rannalla. Missä tuo meri (hepr. yam suf) oli, on epävarmaa. Punaista merta ja kaislamerta on ehdotettu. Tästä eteenpäin Mooses johti kansaa, ja kansa valitti. Välillä oli jano, välillä nälkä, ja toisinaan oli kansa vain toivotti itselleen kuolemaa (4.Moos. 14:2). Mooses oli kärsivällinen. Hän auttoi kansaa usein parhaansa mukaan, mutta välillä hänenkin kärsivällisyytensä petti. 4. Moos. 11:11–15 kuvaa elävästi Mooseksen tuntemuksia. Kansa valittaa, Jumala suuttuu, Mooses toivoo kuolevansa: "jos olen saanut armon edessäsi, tapa minut nyt". Myöhemmin jakeessa 4. Moos. 20:10 Mooses tekee virheen, jonka takia Jumala ei salli hänen eikä Aaronin pääsevän luvattuun maahan. ("Koska te ette luottaneet minuun, niin että israelilaiset tajuaisivat pyhyyteni, te ette johda tätä seurakuntaa lupaamaani maahan", 20:12).

Mooses on tullut Raamatussa tunnetuksi erityisesti kahdesta asiasta. Hän välitti lain ja hän puhui Jumalan kanssa niin kuin ihmisen kanssa puhutaan. Mooseksen lakiin viitataan useaan otteeseen sekä VT:ssa että UT:ssa. Tämän päivän suomalainen on vielä ainakin joskus kuullut mm. kymmenestä käskystä. Kristus voidaan nähdä uutena Mooseksena. Kerran oli nouseva profeetta, joka on Mooseksen kaltainen ja jota tulee kuunnella (5. Moos. 18:15).

Mooses ei saanut nähdä Jumalan kasvoja, Kristus on ollut Isän Jumalan vieressä jo ennen maailman luomista. Mooses välitti lain, Kristus toi armon. Mooses oli profeetta, Kristus Jumalan oma poika, jolle kasteen yhteydessä sanottiin: tämä on minun rakas poikani, kuulkaa häntä. – ML