Media­kirjasto

Samuelin kirjat kuuluvat ns. deuteronomistiseen historiateokseen (5. Moos. – 2. Kun.) ja kuvaavat kolmentuhannen vuoden takaisia tapahtumia. Hepreankielinen teksti poikkeaa paikoittain pituudeltaan ja sisällöltään melko paljonkin mm. sen kreikankielisestä käännöksestä, Septuagintasta. Pituuserot viittaavat siihen suuntaan, että tuntemamme MT:n (hepreankielinen masoreettinen teksti) lisäksi on ollut olemassa muitakin hepreankielisiä käsikirjoituksia. Samuelin kirjojen tekstihistoria on äärimmäisen monimutkainen ja vaikea aihe. Onko "alkuperäinen" Samuelin kirjojen teksti poikennut suuresti MT:stä? Tutkijat kiistelevät aiheesta edelleen intohimoisesti. Toisten mielestä kreikankielinen käännös on säilyttännyt paremmin alkuperäisen tekstin, mutta sitä on vaikea todistaa. Tavallinen kristitty voi huoletta sivuuttaa nämä kysymykset ja lukea Raamattuaan iloisin ja luottavaisin mielin.

Ensimmäisen Samuelin kirjan alussa kerrotaan miehestä nimeltä Elkana ja tämän vaimosta niumeltä Hanna, joka toivoo kipeästi saavansa lapsen. Hän kärsii hedelmättömyydestä ja lupaa Jumalalle, että jos hän vain saa lapsen, hän luovuttaa sen Jumalalle. Herra kuulee Hannan rukouksen ja lupauksen. Vuoden kuluttua syntyy poika, Samuel.

   Samuelin tärkeyttä ei voi vähätellä. Koko lapsuutensa hän asui pappi Elin luona, ja kaikkia hänen sanojaan pidettiin luotettavina (1. Sam. 3:19). Myöhemmin hän oli sekä kansan tuomari että profeetta (7:16). Samuel voiteli Israelin ensimmäiseksi kuninkaaksi Saulin varoitettuaan ensin kansaa kuninkaan oikeuksista. Saul osoittautuu kuitenkin epäluotettavaksi (13:13), ja niin valtakunta otetaan häneltä pois. Kun Saulille valkenee, että Daavid valitaan seuraavaksi kuninkaaksi, hänestä tulee pelokas ja kateellinen ja hän alkaa vainota tätä. Saul yrittää tappaa Daavidin useaan otteeseen, mutta epäonnistuu. Lopulta Saul ja hänen poikansa Joonatan kuolevat sodassa, ja Daavid nousee valtaan.

   Daavidin aikana valtakunta kukoistaa. Se ei tarkoita sitä, ettei valtakunnassa olisi ongelmia ollenkaan. Uusi kuningas käy monia sotia. Hän on monin puolin esimerkillinen, muttei täydellinen. Ennen muuta hän sortuu murhaan ja aviorikokseen. Jumala lähettää profeetta Natanin nuhtelemaan Daavidia, minkä seurauksena kuningas katuu ja saa anteeksi. Aviorikoksesta syntynyt lapsi kuitenkin kuolee. Seuraavaksi Daavidille syntyy Salomo, josta tulee seuraava kuningas.

Samuelin kirjojen sivuilta löytyy kaikkivaltias ja suvereeni Jumala. Sekä Saul että Daavid tekevät vakavia syntejä Jumalaa vastaan. Miksi Daavid saa anteeksi ja Saul ei? Miksi Daavid saa uuden mahdollisuuden mutta Saul hylätään? Saul oli komea ja sopi fyysisiltä ominaisuuksiltaan kuninkaaksi. Daavid puolestaan oli vähäisin ja nuorin kaikkien veljiensä joukosta. Kun Saul valittiin, hänen ulkonäköönsä kiinnitettiin paljon huomiota. Daavid puolestaan valittiin hänen sydämensä vilpittömyyden tähden. Saulia hallitsi pelko, kateus ja katkeruus Daavidille laulettujen voittolaulujen tähden. Hän pelkäsi, että kuninkuus otetaan häneltä pois ja yritti kaikin tavoin pitää kiinni vallasta. Samuelin kirjojen kaikkein suurin opetus onkin siinä, että lukija oppii olemaan aralla mielellä kaikkivaltiaan edessä. Kun Jumala puhuu, ihmisen tulee olla hiljaa, vaieta ja totella. Daavid katui syntejään ja pyysi niitä anteeksi. Hänelle Jumalan tahdon seuraaminen oli ykkösasia, ei valta. – ML