Media­kirjasto

Miikan kirja

13.7.2018

Miika

Jumalan suunnitelmien mukaisesti huono ennustaja voi onnistua profeetan tehtävässään. Näin kävi esimerkiksi Joonalle. Hän epäonnistui täydellisesti, mitä tulee ennustukseen, jonka mukaan Ninive tuhoutuisi 40 päivän kuluessa. Kuitenkin hän onnistui profeetan tehtävässään. Hänen tuomiojulistustansa kuullessaan niniveläiset nöyrtyivät parannukseen. Myös profeetta Miika epäonnistui aikoinaan. Hänen lausumansa ennustus Jerusalemin hävityksestä ei toteutunut. Miksi?

Miika oli kotoisin pienestä maaseutukaupungista, Mooreset-Gatista, joka sijaitsi Juudan vuoristoseudun länsipuolella kohti Välimerta laskevalla Ylänkömaalla (= Sefelan alue). Miikan profetioissa viitataankin hänen asuinympäristönsä kaupunkien kohtaloihin. Profeetta eli 700-luvun eKr. lopulla, jolloin Assyrian maailmanvalta hallitsi Palestiinaa. Usein Palestiinan pienet kuningaskunnat lyöttäytyivät yhteen kapinoidakseen Assyriaa vastaan ja vapautuakseen sen vero-orjuuden alta. Kerta toisensa jälkeen nämä yritykset epäonnistuivat. Vuonna 705 eKr. kaikki näytti muuttuvan. Assyrian pelätty kuningas Sargon II (721-705) kuoli ja valtaistuimesta käytiin kova taistelu. Iloinen viesti kuului myös Babylonian suunnasta. Siellä valmisteltiin kapinaa. Nyt tai ei koskaan Palestiina voisi vapautua. Yksi kapinan päälietsojista oli Juudan kuningas Hiskia. Hän lähetti viestin Egyptin faraolle ja pyysi tämän ratsuarmeijaa avuksi. Profeetta Jesaja tuomitsi Hiskian suunnitelmat ankarasti. Juudan tulisi turvautua Jumalan, ei ihmisen apuun (ks. Jes. 30:1-5, 15-17 ja 31:1-3).

Profeetta Miika julisti, että Hiskian ulkopolitiikka saa kammottavan lopun. Kansa oli elänyt Herran sanan vastaisesti ja kuvitteli nyt vapautuvansa Assyrian vero-orjuuden alta, mutta unelma vapaudesta oli petollista harhaa. Jakeissa Miika 1:8-16 ennustetaan, kuinka Sefelan kaupungit valloitetaan ja kansa viedään pakkosiirtolaisuuteen. Jakeissa Miika 3:5-12 taas luetellaan Jerusalemin synnit ja ennustetaan kaupungin ja temppelin hävitys (Miika 3:12). Profeetta ruotii kovin sanoin Juudan päämiehiä ja oman aikansa hengellistä johtoa: ”Sen päämiehet jakavat oikeutta lahjuksia vastaan, sen papit opettavat maksusta, ja sen profeetat ennustelevat rahasta” (Miika 3:11).

Ensimmäinen ennustuksista (Miika 1:8-16) toteutui kammottavalla tavalla, kun Assyrian uusi kuningas Sanherib (705-681 eKr.) hyökkäsi Juudan varustettujen kaupunkien kimppuun vuonna 701 eKr. (ks. 2. Kun. 18:13). Arkeologisissa kaivauksissa Ninivestä löydettiin 1800-luvulla Sanheribin oma selostus taisteluretkestään. Siinä hän kertoo, miten hän valloitti 46 Juudan linnoitettua kaupunkia ja hävitti lukemattoman määrän pikkukyliä. Lisäksi Ninivestä löydettiin upeat palatsireliefit, jotka olivat koristelleet Sanheribin palatsin seinämiä. Näissä reliefeissä oli kuvattuna Lakisin valloitus (vrt. Miika 1:13; 2. Kun. 18:14, 17; 19:8). Myös Sefelan alueella suoritetut arkeologiset kaivaukset vahvistavat Assyrian armeijan aikaansaaman tuhon. Jakeissa Miika 1:8-16 mainittujen monien kaupunkien rauniokummuista on löytynyt hävityskerrostuma, joka voidaan ajoittaa vuoteen 701 eKr.

Toinen Miikan lausumista tuhon ennustuksista epäonnistui. Sanherib ei kyennyt valloittamaan Jerusalemia, koska Jumala varjeli sen ihmeellisellä tavalla. Jakeissa 2. Kun. 18:17-19:36 kerrotaan, kuinka Hiskia nöyrtyi Jumalan edessä ratkaisevalla hetkellä, ja profeetta Jesaja lähetettiin hänen luokseen julistamaan lohdullista sanomaa: Assyrian kuningas ei tule Jerusalemiin, vaan palaa takaisin pääkaupunkiinsa Niniveen ja kuolee siellä. Vielä 100 vuotta myöhemmin Jeremian aikana Hiskian nöyrtyminen Jumalan edessä nähdään esimerkillisenä käyttäytymisenä (Jer. 26). Hän sai tuomion sanan, mutta otti sen todesta ja nöyrtyi. Myös Jeremia ennusti Jerusalemin temppelin tuhoutumisen, minkä johdosta hänelle vaadittiin kuolemantuomiota. Silloin kuitenkin muutamat kansan päämiehistä muistuttivat maamiehiään (Jer. 26:18-19): ”Juudan kuninkaan Hiskian aikana esiintyi moresetilainen profeetta Miika. Hän puhui koko Juudan kansalle näin: ’Herra Sebaot sanoo: — Siion kynnetään pelloksi, Jerusalemista tulee rauniokumpu, ja metsä peittää temppelivuoren.’ Tappoivatko kuningas Hiskia ja Juudan kansa Miikan? Eikö kuningas päinvastoin pelännyt Herraa ja rukoillut häntä leppymään? Niin Herra muutti mielensä ja säästi heidät tuholta, jolla hän oli heitä uhannut. Me olemme nyt syöksemässä itsemme suureen onnettomuuteen.”

Näissä jakeissa Juudan päämiehet viittaavat Miikan ennustukseen (Miika 3:12) ja muistuttavat, että juuri tämän lohduttoman tuomiojulistuksen edessä Hiskia viimein nöyrtyi ja niin Jumala pelasti Jerusalemin assyrialaisten kynsistä. Miikan ennustus epäonnistui, mutta hän onnistui profeettana! Jumala lausuessaan tuhon ennustuksen profeettojensa kautta haluaa, että ihmiset tekevät parannuksen (Hes. 33:11):

 

Sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Niin totta kuin elän, en minä tahdo, että jumalaton kuolee vaan että hän kääntyy teiltään ja saa elää. Kääntykää! Kääntykää pahoilta teiltänne! Miksi te kuolisitte, israelilaiset!

 

Miika ei kuitenkaan ollut yksistään tuomion profeetta. Hän lausui myös lohdutuksen sanoja niille uskollisille, jotka luopumuksen keskellä halusivat toimia Herran sanan mukaan. Jerusalemin tulevasta kunniasta ennustetaan jakeissa Miika 4:1-5. Nuo jakeet ovat sisällöltään ja sananmuodoltaan lähes identtiset jakeiden Jes. 2:2-4 kanssa. On mahdollista, että Miika tunsi Jesajan lausuman ennustuksen Siionin tulevasta kunniasta ja yhtyi siihen. Jesajan ja Miikan kirjassa oleva näky Jerusalemin tulevasta kunniasta on yksi niitä Vanhan testamentin kohtia, joiden pohjalla kristillinen lähetystyö lepää. Kansat haluavat oppia tuntemaan Herran lain ja sanan. Kristuksen evankeliumi luo todellisen rauhan kansojen välille.

Toinen lohdullinen sanoma koskee tulevan Daavidin suvun kuninkaan syntymistä (Miika 5:1-5). Miika ennusti, että Beetlehemistä nousee uusi Daavid, joka on täysin erilainen kuin Jerusalemin daavidilaisen suvun kuninkaat. Myös tässä kohdin Miika liittyi profeetta Jesajaan, joka ennusti tulevan Daavidin suvun kuninkaan syntymän (ks. Jes. 7:13-17; 9:1-6; 11:1-9).

Jakeista Miika 5:4-5 käy hyvin ilmi, että profetian sananmuodot on muotoiltu Miikan oman aikakauden mukaan. Uudesta kuninkaasta odotettiin voimakasta hallitsijaa, joka kykenisi vastustamaan Assyrian uhkaa. Profeetta odotti yhdessä uskollisten kanssa, että Jumala pian täyttäisi lupauksen ja lähettäisi heille uuden Daavidin. Jumalan suunnitelmat täyttyivät kuitenkin vasta 700 vuotta myöhemmin. Jeesus on todellinen maailmanvaltias. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä (Mt. 28:18-20). Hänellä on siis valta kukistaa myös Assyria.

 

Antti & Martti Laato