Media­kirjasto

(Pitkäperjantai)

Getsemanesta Jeesus vietiin ylipappien kuulusteltavaksi. Hannaksen ja tämän vävyn Kaifaksen talot näyttävät sijainneen saman pihan ympärillä. Kaifaksen luutkin on löydetty, mutta hänen talonsa paikkaa ei tiedetä varmasti. Vankin perinne liittyy Herodeksen ajoilta peräisin olevaan kellariin, jonka päälle on rakennettu Pietarin ja Kukonlaulun kirkko (St. Petrus in Gallicantu). Se sijaitsee mainitun Siioninvuoren itärinteellä. Jos se on oikea paikka, voimme kirkon vierellä kävellä muutaman portaan verran Jeesuksen kärsimystietä. Toinen mahdollinen paikka on Yläsalin ja nykyisen kaupunginmuurin välissä, kolmas äveriään talon raunio on löydetty muurin sisäpuolelta, Armenialaiskorttelin alueelta. Kaikki kolme ovat lähellä sitä Yläsalia, josta Jeesus oli lähtenyt Getsemaneen.

Entä missä Juudean prefekti Pontius Pilatus hoiti virkaansa sinä pääsiäisenä? Mahdollisuuksia on jälleen kolme, joista todennäköisin on Suuri yläpalatsi. Se sijaitsi etelään hasmonealaisruhtinaiden perustamasta ja Herodeksen vahvistamasta Linnoituksesta (Citadel). Yläpalatsi yhdisti mukavuuden ja turvallisuuden: tilaa oli yllin kyllin, kaupunginmuuri suojeli palatsin pitkää sivua, ja tilava, vankka linnoitus kolmine torneineen ja varusväkineen oli aivan vieressä. Kaifaan talosta sinne oli parisataa metriä. Tämän vaihtoehdon puolesta puhuu se, että ristin poikkipuuta kantamaan pakotettiin "pellolta" kaupunkiin tulossa ollut Simon Kyreneläinen. Vaihdon täytyi tapahtua yläpalatsin lähellä olleella kaupunginportilla, ei alapalatsin luona keskellä kaupunkia. Jeesus on kantanut poikkipuuta pretoriumista portille saakka, Simon Kyreneläinen siitä Golgatalle. Portti on sijainnut nykyisen Jaffa-portin tienoilla.

Jeesus kuoli ja haudattiin kaupungin ulkopuolella, ilmeisesti silloisen muurin pohjoispuolella, mutta missä? Kun Titus v. 70 hävitti Jerusalemin perusteellisesti, hän jätti Linnoituksen tornit muistuttamaan valloituksen vaikeudesta. Yksi niistä on vieläkin jäljellä, viimeksi turkkilaisten korjaamana. Sen ja Antonia-linnakkeen väliä on pohjoismuuri suojannut, mutta muurista on löydetty kovin vähän ja epävarmoja jäänteitä. Se kuitenkin tiedetään, että Agrippa I (apostoli Jaakobin teloittaja) ryhtyi kuninkaaksi tultuaan v. 41 rakentamaan uutta muuria kauemmas pohjoiseen. Hadrianuksen v. 135 perustama Aelia Capitolinan kaupunki sulki sisäänsä lisää alueita, jotka olivat Jeesuksen aikana olleet kaupungin pohjoispuolella. Nykyiset, 1500-luvulta peräisin olevat muurit ovat osaksi vielä kauempana.

Konstantinos Suuren äiti Helena kysyi Jerusalemin piispalta Golgatan ja pyhän haudan paikkaa. Hänelle näytettiin Hadrianuksen kaupunkiin rakennuttamaa Venuksen temppeliä, vaikka hyvin tiedettiin, että Jeesus oli kuollut "ulkopuolella leirin". Meliton Sardeslainen saarnasi jo toisen vuosisadan puolivälissä, että Jeesus murhattiin "keskellä kaupunkia". Hän oli pyhiinvaeltajana käynyt Hadrianuksen Aelia Capitolinassa ja hänelle oli näytetty sitkeän perimätiedon mukaista paikkaa. Kun Venuksen temppeli sitten purettiin, sen alta löytyi tosiaan kivilouhos ja hautoja. Se paikka on ennen Agrippan aikaa ollut muurin ulkopuolella; muuri on linnakkeiden välissä tehnyt jyrkän mutkan. Rakennuskiven louhijat lienevät jättäneet käyttämättä pääkallon (aram. gulgulta) muotoisen, huonompaa kiveä olevan kumpareen. Louhoksen muihin seinämiin on kaivettu hautaluolia, ja louhittua alaa on maisemoitu puutarhaksi. Ristin tie pretoriumista Golgatalle on ollut neljättäsataa metriä pitkä.