Media­kirjasto

Kuninkaiden kirjat ovat ns. deuteronomistisen historiateoksen viimeiset kirjat. Ne käsittävät n. 400 vuoden pituisen jakson, joka alkaa Daavidin kuolemasta ja Salomon valtaannoususta ja joka loppuu Juudan tuhoon sekä pakkosiirtolaisuuteen.

Kuninkaiden kirjoissa on kuvattuna valtavasti keskeisiä tapahtumia kuten ensimmäisen temppelin rakentaminen, valtakunnan jakautuminen ja profeetat Elia ja Elisa.

Salomo rakennutti paljon. Luvuissa 1. Kun. 5–9 kuvataan temppelin, linnojen, erilaisten kalusteiden ja laivaston rakentaminen. Tällainen rakentaminen vaati tietysti sekä rakentajia että rakennustarvikkeita. Sitä varten Salomo uudisti Israelin hallintoa ja tehosti veronkeruuta (1. Kun. 4.). Tämä kävi kuitenkin israelilaisille raskaaksi. Salomon kuoltua hänen poikansa Rehabeam tuli kuninkaaksi. Kansa toivoi kevennystä taakkaansaTähän uusi kuningas vastasi lisäämällä taakkaa entisestään, mikä johti valtakunnan jakautumiseen (1. Kun. 12). Tästä eteenpäin pohjoista valtakuntaa vallitsi usean eri suvun miehet, eteläistä valtakuntaa sen sijaan Juudan suvun miehet.

Keskeiset profeetat Elia ja Elisa toimivat pohjoisen valtakunnan alueella. Heidän, kuten monien muidenkin profeettojen, tehtävänä oli mm. nuhdella kansaa ja kuningasta synnin tekemisestä. Kuninkaiden kirjoissa kerrotaan usein, toimiko kuningas Jumalan mielen mukaan vai ei. Lukujen 2. Kun 17 ja 24–25 katastrofit nähdäänkin seurauksena siitä, ettei Jumalan käskyjä noudatettu: 722 e.Kr. tuhottiin Israelin pohjoinen valtakunta. Eteläinen Juuda oli monta kertaa historiansa aikana ollut suuressa vaarassa, mutta se oli kuitenkin pelastunut useaan otteeseen. Myös Juuda tuhottiin lopulta vuonna 587/586 eKr. – ML