Media­kirjasto

Vain harva Raamatun kirja pystyy yllättämään useimmat lukijansa niin kuin Valitusvirsien kirja. Pieni, suurten profeettojen väliin unohdettu kirja tarjoaa todellisen lukuelämyksen.

Valitusvirsien ymmärtämisen peruslähtökohta on Jerusalemin tuho vuosina 587/586 eKr. Tuohon aikaan Jerusalem oli ollut jo lähes viidensadan vuoden ajan ensin Israelin ja sitten Juudan kuningaskunnan pääkaupunki, mutta samalla enemmän. Se oli pyhä Daavidin kaupunki, jonka temppelissä oli läsnä itse Israelin Jumala. Siionin vuoren piti olla valloittamaton, koska Jumala suojeli sitä. Daavidin suvulla oli Jumalan lupaus ikuisesta hallituksesta. Kun Babylonin sotajoukot olivat piirittäneet nälänhädästä kärsivää kaupunkia, se lopulta sortui. Näin kauhistuneet Juudan asukkaat kokivat ensin kaikki piirityksen ja sitten kaikki valtauksen kauhut. Muurit sortuivat, kuningas vietiin vankina Babyloniin, temppeli hävitettiin. Tämä kaikki on avain Valitusvirsien valtavaan ja syvälliseen sururunouteen.

 Kreikankielinen Vanhan testamentin käännös sanoo Jeremian Valitusvirsien kirjoittajaksi ja se selittää kirjan paikan Raamatussa. Todellisuudessa emme tunne kirjoittajaa, joita saattaa olla useampiakin. Laulut on kirjoitettu ilmeisesti ennen paluuta Jerusalemiin, joka tuli mahdolliseksi vuonna 538 eKr. Huolimatta siitä, että säkeet näyttävät pulppuavan esille luontevasti, ne on laadittu tavu tavulta. Jakeiden alkukirjaimet seuraavat tietyn (eri lauluissa vaihtelevan) kaavan mukaisesti heprean aakkosistoa.

Valitusvirsien keskeiset aiheet ovat hyvin syvällisiä. Jerusalemin romahdus oli monelle uskon koetinkivi: Miten tämä saattoi tapahtua jos Jumala on kaikkivaltias? Valitusvirret ottavat kaksi tärkeää askelta eteenpäin. Jumala ei ollut liian heikko varjelemaan omaa kansaansa, kaupunkiaan ja temppeliään, vaan hän nimenomaan itse hävitti Jerusalemin. Syynä on synti ja sen mukanaan tuoma rangaistus. Toinen askel on valtava opetus: täysin toivottomassa tilanteessa ja Jumalan hylkäämänä kansa kääntyy vihaisen Jumalan puoleen ja odottaa häneltä armoa ja uutta alkua. Tämä odotus ei ollut turha, vaan Jerusalem ja sen temppeli rakennettiin uudelleen.

Juutalaiset ovat sittemmin lukeneet Valitusvirsiä temppelin hävittämisen muistojuhlassa. Vanha kristillinen perinne on ollut lukea niitä pitkäperjantaina.