Media­kirjasto

Psalmit

18.2.2015 ⟩ Erkki Koskenniemi

Psalmit

Psalmien vakavampi tutkiminen merkitsee selittäjälle melkoista haastetta. Toisaalta kyseessä on Jumalan kansan virsikirja, josta kristikunnan etevimmät opettajat ovat vuosisatojen ajan ammentaneet kristillisen uskon totuudet. Toisaalta ehkä mikään muu Vanhan testamentin kirja ei ole saanut uudemmassa raamatuntulkinnassa osakseen niin suuria muutoksia kuin psalmien kirja.

Tieteellisen psalmitutkimuksen ydin on ollut siinä, että on pyritty määrittämään jokaisen psalmin alkuperäinen käyttötarkoitus. Näin siis esitettiin kysymys, millaisessa tilanteessa kutakin psalmia alkuaan laulettiin (Sitz im Leben). Seuraukset olivat valtavat ja mullistivat perinteisen psalmien selityksen perinpohjin: Messias-psalmit liitettiin kuningasajan konkreettisiin tilanteisiin kuten kruunajaisiin; psalmien perusteella pyrittiin kartoittamaan Israelin kansan jumalanpalvelusta ja psalmien otsikoihin alettiin suhtautua skeptisesti. Näin esim. "Daavidin laulut" liitettiin huomattavas­ti Daavidia myöhäisempään aikaan ja otsikko ledawid luettiin psalmikirjan toimittajien tiliin (todennäköisesti, vaikka ei kiistatta, sana tarkoittaa "Daavidin tekemä laulu" eikä "daavidilainen laulu"). Psalmeja ei siis pidettykään enää osoituksina siitä, miten Israel kaipasi Kristuksen ilmestymistä ja osoituksena apostolisen uskon esiitymisestä jo Vanhan testamentin lehdillä. Psalmit nähtiin Israelin kansan virsikirjaksi, joka liittyi sen ajan konkreettiseen uskonnollisuuteen. Niiden takana on Israelin kansan jumalanpalvelus, instituutiot ja tavat, joita me tunnemme vain viitteellisesti murusina eri Vanhan testamentin kirjoista. Joskaan ei psalmeja enää tutkimuksessa liitetä tiettyihin Raamatun historian kertomuksiin, vesiperän ovat vetäneet myös ne, jotka koettivat käyttää psalmeja muuten Israelin historian lähteenä. Yritys on yhtä vaikea kuin koettaa kirjoittaa evankelisen liikkeen historiaa Siionin kannelta lukemalla.

Kuilu tieteellisen psalmitutkimuksen ja niiden perinteisen kirkollisen käytön välillä ratkesi siis hetkessä ammottavaksi. Viime vuosikymmeninä kuilu on jossakin määrin kuroutunut umpeen. Opettelemme pitämään eri näkökulmat erillään: Tutkimaan ensin psalmin sanomaa psalmitutki­muksen valossa ja soveltamaan vasta sitten sitä omaan aikaamme ja omaan elämäämme. Raamatun selittäjälle olisi outo paniikkiratkaisu, jos "kriittisen tutkimuksen" nimissä viimeksi­mainitussa vaiheessa jäisi laiminlyödyksi psalmien ja Uuden testamentin yhteys. Minua ovat lisäksi opettaneet Lutherin syvälliset tästä näkökulmasta nousevat psalmiselitykset, jotka eivät suinkaan kuulu vain menneisyyteen.

"Psalmeja ei ole - niin oudolta kuin se meistä aluksi kuulostaakin - ensin kirjoitettu ja sitten laulettu, vaan päinvastoin. Useimpia psalmeja on hyvin kauan laulettu ja rukoiltu, ennen kuin ne kirjoitettiin muistiin. Ne jotka kirjoittivat ne muistiin, eivät olleet psalmien runoilijoita, vaan niiden kokoajia. Psalmien kirjoittaminen muistiin ja kokoaminen on sinänsä hyvin tärkeä ja merkittävä asia, mutta myöhempään vaiheeseen liittyvä asia. Se edellyttää jo psalmien pitkän, rikkaan ja monipuolisen elämän suullisena perinteenä." (Claus Westermann).

"Nyt käsissämme oleva Psalmien kirja on pitkän psalmien kokoamisprosessin lopputulos. Tässä prosessissa ovat epäilemättä kultilliset ja liturgiset tekijät olleet merkittäviä. Siksi psalmeja sanotaan usein "pakkosiirtolaisuuden jälkeisen seurakunnan virsikirjaksi". Vertaus nykyisiin virsikirjoihin on sikäli oikeutettu, että myös ne ovat säilyttäneet vain seurakunnan osuuden eivätkä pastorin jumalanpalveluksessa lukemia osia, ja että niissä on rinnakkain hyvin eri ajoilta peräisin olevia virsiä." (Rolf Rendtorff).

Kirjan rakenne

Nyt Raamatuissamme olevassa Psalmien kirjassa on viisi kirjaa, jotka kaikki päättyvät Jumalan ylistykseen, doksologiaan (1-41; 42-72; 73-89; 90-106; 107-150). Jako on nuori ja siinä on nähtävissä ilmeisesti halu jakaa psalmit kuten toorakin viiteen kirjaan. Psalmien kirjan yksityiskohtainen toimitushistoria on monimutkainen asia, mutta tässä on huomattava kirjan sisältämät osakokoelmat:

            3-41                 Daavidin psalmeja

            42-49               Koorahilaisten psalmeja

            51-72               Daavidin psalmeja

            73-83               Aasafin psalmeja

            108-110           Daavidin psalmeja

            120-134           Matkalaulut

            138-145           Daavidin psalmeja

            146-150           Ylistyspsalmeja

Psalmien kokoelma sisältää hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä lauluja. Muotohistoriallinen tutkimus on pyrkinyt selvittämään eri tyyppejä ja niiden käyttöä. Eri tyyppejä selvittelee esim. Hans-Joachim Kraus psalmikommentaarinsa johdannossa (s. 36-68).