Media­kirjasto

Esterin kirja

18.2.2015 ⟩ Erkki Koskenniemi

Esterin kirja

Esterin kirjan tapahtumat sijoittuvat persialaisaikaan ja kuningas Kserkseen aikaan (485-465 eKr.). Kauniista juutalaistytöstä Esteristä tulee yksi suurkuninkaan vaimoista. Hänen rohkea esiintymisensä ja hänen kasvatti-isänsä Mordokain viisaus pelastavat suurvallan alueella elävät juutalaiset kansanmurhalta.

Nykyisessä muodossaan kirja kertoo ne tapahtumat, joiden muistoksi juutalaiset viettävät purim-juhlaa. Itse kertomus saattaa olla vanhempi kuin kirjan nykymuoto. Juhla mainitaan ensimmäisen kerran Esterin kirjan ulkopuolella Toisessa Makkabilaiskirjassa, joka on kirjoitettu ensimmäisellä vuosisadalla ennen Kristusta.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Palestiinan ulkopuolelle diasporaan ja ne on kerrottu nimenomaan tästä näkökulmasta käsin. Ne sijoittuvat Persian suuvallan historiaan ja vieraaseen kuningashoviin. Taitavasti kerrottu kertomus osoittaa hyvää Persian olojen ja hallinnon tuntemusta. Kirja on ilmeisesti syntynyt vielä persialaisaikana, vaikka käsitykset sen syntyajasta vaihtelevat suuresti.

Usein on kiinnitetty huomiota Esterin kirjan tiettyihin piirteisiin. Kirja ei juuri edes mainitse Jumalaa eikä myöskään juutalaisia tapoja. Näin sen on nähty toisinaan poikkeavan paljonkin muista Vanhan testamentin kirjoista. Kuitenkin kertomus muistuttaa hyvinkin paljon kertomusta Joosefin vaiheista Egyptissä. Niin Ensimmäinen Mooseksen kirja kuin Esterkin kertovat tapahtumia mainitsematta Jumalaa, joka kuitenkin on koko tapahtumasarjan takana. Esterin kirja puhuu Jumalan salatusta toiminnasta historiassa. Kansan eläessä ylivoimaisen vallan alla ja vihollisten punoessa juoniaan Jumala näyttää vaikenevan, mutta viime kädessä varjelee sittenkin omansa. Esterin kirja luo uskoa tulevaisuuteen: Kaikkivaltias Jumala ei hylkää omiaan.