Media­kirjasto

Martin saarnaa Temppeliaukion kirkossa Riemumessussa Sleyn 150-vuotisjuhlassa
Tekstinä Job 19:25–27
Saarna videona: https://www.youtube.com/watch?v=T3jSxCs-8nk
Alla tekstinä saarnan alku, joka puuttuu puhelinäänitteestä, jos lukisit sen ensin:

Job 19: 25-27

Minä tiedän, että lunastajani elää.
Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.
Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina
ja lihani on riistetty irti,
minä saan nähdä Jumalan,
saan katsella häntä omin silmin,
ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo!
Tätä minun sydämeni kaipaa.

Johdanto

Kuinka vanha on tämä kallio, jonka sisällä me nyt olemme?

Me olemme tänään täällä Riemumessussa juhlimassa koko maailman synnit sovittanutta Kristusta. Mutta me juhlimme myös sitä, että Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys täyttää 150 vuotta.

150 vuotta on todella pitkä aika, kun ei sitä oikein meinaa muistaa edes, mitä tuli tehtyä vaikkapa viime viikon tiistaina. 150 vuoden aikana tiistaipäiviä on ollut jo lähemmäs 8 000.

Lutherilainen Ewankeliumi-Yhtiö perustettiin vuonna 1873 julkaisemaan ja levittämään hyvää luterilaista kirjallisuutta, levittämään evankeliumin sanomaa. Netistä löytyy Helsingin karttoja 1870-luvulta, ja niistä näkee, että juuri näille kulmille ei silloin vielä ollut kaavoitettu mitään.

Rakennettu kaupunki päättyi oikeastaan tuohon muutaman korttelin päähän, siihen missä nykyään on Kampin kauppakeskus. Siinä oli silloin Venäjän keisarillisen armeijan harjoituskenttä ja varuskunta.

Ihan sen lähelle, Malminkadulle, rakennettiin (1878) puolestaan Sleyn ensimmäinen oma toimistorakennus ja kokoontumistila. Sekin oli siis ihan silloisen kaupungin laitamilla. Sillä tontilla sijaitsee nyt Luther-kirkko, jossa näitä Sleyn 150-vuotissynttärijuhlia on myös vietetty.

Noihin aikoihin tällä Temppeliaukion kirkon alueella ei siis vielä ollut oikein mitään.

Mutta tässä oli tämä kallio.

Evankeliumiyhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin 12 jäsentä, joista kaikki paitsi yksi oli täältä Helsingistä. (Ari Haavio: Evankelinen liike herätysliikkeenä, s. 55) On siis hyvinkin mahdollista, että ainakin joku heistä on saattanut esimerkiksi ulkoilla tällä kalliolla.

Arvelen, että kukaan heistä ei varmastikaan tullut ajatelleeksi, että kerran tämän kallion sisällä olisi kirkko. Ja että tämän kallion sisällä olisi suuri joukko ihmisiä juhlistamassa sitä vuotta, jolloin he laittoivat yhdistystä pystyyn!

Siis että tähän tulisi sellainen kuuluisa kirkko, joka tunnetaan maailmalla, ja jota tullaan ihmettelemään ulkomailta asti. Täällä kävi Britannian hallitsijakin, kuningatar Elisabet II, sinä vuonna, jona minä synnyin. En nyt mainitse sitä vuotta, mutta on siitä kulunut jo jokunen tovi.

1) Jobin elämä

Mitäköhän tällä kalliolla on ollut tai on tapahtunut 4 000 vuotta sitten?

Äsken luettu Jobin kirjan teksti on todella kaukaa ihmiskunnan historiasta. Voi olla, että se teksti kuvaa aikaa niinkin kaukaisessa historiassa kuin esimerkiksi 4 000 vuotta sitten.

Se kieli, jolla Jobin kirja on kirjoitettu, on nimittäin tosi vanhanaikaista, eikä siinä kirjassa esiinny sellaisia nimiä tai asioita, jotka ovat tärkeitä muille Vanhan testamentin kirjoille. Se, että Jobin kirjassa ei mainita esimerkiksi sanaa Israel tai Mooses tai laki tai Jerusalemin temppeli, voi selittyä juuri sillä, että Jobin kirja on muita Vanhan testamentin kirjoja vanhempi.