Media­kirjasto

Korinttilaiskirjeissä Paavali käsittelee seurakuntaa, joka natisi liitoksissaan. Paavalin taktiikkana heitä kohtaan oli pikemminkin estää kaikkein hankalimpien asioitten tapahtuminen seurakunnassa. Toki hän asetti myös tavoitteen, että kaikki seurakunnassa tapahtuisi rakkaudesta. Filippiläiskirje on toisenlainen kirje. Siitä näkyy, että seurakunnassa ei ole suuria ongelmia. Kirjeen tähtäyspisteessä on keskinäisen rakkauden kasvu. Tämän lisäksi kirjeessä käsitellään hienovaraisempia ongelmia ja vääriä sisäisiä motiiveja palvella toinen toista.

 

Tutkittavat Raamatunkohdat:

 

1) Rakastan teitä hellästi, niin kuin Kristus Jeesus teitä rakastaa. Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan. (Fil 1:8-9)

 

Kristuksen rakkauden ilmapiiri on hyvä ilmapiiri kasvua ajatellen. Paavali sanoo rakastavansa Filippiläisiä hellästi Kristuksen tapaan. Sellaisessa ilmapiirissä on hyvä opetella rakkautta. Hetkeä myöhemmin Paavali sanoo, että Jeesus Kristus myös aikaansaa kaikenlaista hyvää hedelmää (Fil 1:11). Kristus ei siis vain muodosta ympärillemme rakkauden ilmapiiriä, vaan myös on sitä aikaansaamassa.

Jo tässä kohtaa näkyy kuinka Jeesuksen Kristuksen rakkaus meitä kohtaan oli myös Paavalille esikuvana. Koko kirje perustuu Kristuksen esikuvaan ja hänen esimerkkinsä noudattamiseen (vrt. Fil 2:5–11).

 

Rukoilemmeko itsellemme ja toinen toisellemme kykyä rakastaa?

Onko seurakunnassamme rakkauden ilmapiiri?

Miten saisimme aikaan hyvän ilmapiirin kasvaa?

Miten Kristus on rakastanut ja rakastaa meitä?

 

 

2) Tehkää minun iloni täydelliseksi ja olkaa yksimielisiä. Liittäköön teitä toisiinne rakkaus, sopu ja sama mieli. Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne (Fil 2:2-3).

 

Nämä lauseet kuuluvat suurempaan kokonaisuuteen, josta ilmenee, että seurakunnassa on jo jotain rakkautta ja yhteyttä. Edellä Paavali on sanonut, että yhteys Kristukseen rohkaisee filippiläisiä ja Hänen rakkautensa suo lohdutusta filippiläisille. Edellä on sanottu myös, että Henki meitä yhdistää ja ja tunnemme hellyyttä ja myötätuntoa toinen toistamme kohtaan. Paavali asettaa vielä paremman tavoitteen, että meillä olisi sama mieli ja pitäisimme toinen toistamme parempana kuin itse olemme.

 

Mitä tarkoittaa olla sopuisa?

Onko meillä seurakunnissa sama mieli?

Kunnioitammeko toinen toistamme?

Pidämmekö toinen toistamme parempana?

Mitä tarkoittaa toisen parempana pitäminen?

Kuuntelenko toisia?

Annanko toiselle tilaa?

 

3) Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli (Fil 2:5)

 

Tämä lause on jatkoa edelliselle ajatukselle, jossa pyrittiin yhteen mieleen ja toinen toisemme parempana pitämiseen. Toinen toisemme palveleminen kulminoituu Kristuksen omaan esimerkkiin, jota Paavali kuvaa alasastumisena ja kuuliaisuutena ristillä (Fil 2:6–8). Siinä esimerkissä kuvataan Kristus, joka on tullut taivaasta orjaksi palvellakseen meitä. Siis voi sanoa, että hänen tulemisensa orjuuteen on asenne, jossa hän luopuu omastaan ja pitää meitä parempana ja tärkeämpänä.

Hän uhrasi itsensä meidän hyväksemme. Me itse emme voi uhrata iseämme toistemme syntien puolesta. Silti meillä voi olla sama mieli ja asenne kuin Kristuksella oli, kun hän kuoli meidän puolestamme ristillä.

 

Mitä merkitsee palveleminen Kristuksen tapaan?

Mikä oli Kristuksen mieli hänen ollessaan ristillä?

Miten voisin löytää omakseni Kristuksen mielen ja asenteen?

Osaanko palvella kuten Kristus palveli meitä?

 

4) Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa (Fil 3:10). … Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut (Fil 3:12 kr -38).

 

Roomalaiskirjeessä puhuttiin siitä kuinka me voimme kärsiä Kristuksen kanssa. Siinä yhteydessä aiheena oli ihmisen sisäinen kamppailu vanhan ja uuden ihmisen välillä. Se kamppailu johtaa kärsimykseen. Kristus on kärsinyt ristillä meidän jokaisen synnin takia. Kärsiessämme Kristus kantaa myös meidän kärsimystämme.

Teksti vie meitä myös toisella tavalla kärsimään. Nimittäin jälkimmäinen lause pitäisi kääntää ajatuksella, että Paavali pyrkii samalla tavalla tarttumaan alas, kuten Kristus on tarttunut häneen alas. Mitä tämä tarkoittaa? Kristus on tullut taivaasta palvelemaan meitä ja ottanut meidät omakseen. Paavali luottaa tähän totuuteen. Tämän esimerkin mukaisesti hänellä on toisaalta Kristuksen mieli, Kristuksen rakkaus ja myös siis Kristuksen teot esikuvanaan.

Paavali pyrkii siis kaikessa toimimaan kuten Kristus toimi. Tässä kohtaa Paavalinkin täytyy todeta, ettei hänkään ole tullut tässä suhteessa täydelliseksi. Silti tämä ajatusmalli on hänen tavoitteensa ja tulisi olla meidänkin tavoitteemme.

 

Olemmeko valmiita kärsimään evankeliumin takia?

Miten me voimme joutua kärsimään?

Olemmeko valmiita lohduttamaan kärsivää?

 

Lisäpohdittavaa:

 

Joh 13:34-35 Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.

 

Todistaako tämä rakkaus omassa seurakunnassa/yhteisössä ulospäin?