Media­kirjasto

Joonan kirja

13.7.2018

Joona

Joona on ulkopuolisen silmin katsottuna varsin erikoinen, joidenkin mielestä ehkä jopa huvittava profeetta. Hän sai Jumalalta tehtävän julistaa tuho Niniven kaupungille (Joona 1:2), mutta päättikin paeta laivalla merten taakse (Joona 1:3). Muinaisessa Lähi-idässä ajateltiin usein, että kullakin jumalalla oli jokin tietty vaikutusalue, jonka ulkopuolella heillä ei ollut valtaa eikä voimaa. Tämä näkyy esimerkiksi Valitusvirsissä, jossa surraan tuhottua temppeliä. Ihmiset kysyvät, missä Jumala on, kun temppeliä ei enää ole. Joona saattoi ajatella jotain tämän suuntaista lähtiessään pakoon. Pakomatkalla kuitenkin nousi myrsky, ja viimeistään silloin Joona ymmärsi, ettei hän voi paeta Jumalaa (Joona 1:4). Jumala näkee hänet, minne ikinä hän yrittääkin paeta (Ps. 139:7-12). Muu miehistö etsi syypäätä myrskylle, ja arpa osui Joonaan, joka tunnusti olevansa pakomatkalla Jumalaa. Ainoaksi ratkaisuksi jäi heittää pakeneva profeetta mereen.

Toisessa luvussa kuvataan, kuinka suuri kala nielaisi Joonan. Joona oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä (vrt. Joonan merkki, Matt. 12; 16; Luuk 11) ja rukoili. Hän kiitti Jumalaa pelastumisestaan, mikä luo mielenkiintoisen jännitteen loppuosalle kirjaa. Kolmannessa luvussa kerrotaan, että Joona saapui Niniveen ja julisti sille tuomiota kolme päivää. Kaupungin asukkaat ottivat profeetan sanan todesta ja alkoivat paastota ja murehtia (3:5). Kun Jumala ei tämän tähden tuhonnutkaan Niniveä, Joona pahastui siitä. Kirjan lopussa kysytäänkin, miksei Jumala armahtaisi valtavaa kaupunkia, joka vieläpä kulkee tietämättömyytensä tähden haraan (4:11).

Kirjan historiallisesta taustasta voidaan sanoa vain vähän. Kuningas Jerobeam II:n aikana (787-747 eKr.) eli profeetta Joona Amittain poika (2. Kun. 14:25). On ilmeistä, että Joonan kirjassa mainittu profeetta on sama henkilö, koska hänetkin esitellään Amittain poikana. Täten Joonan kirjan tapahtumat tulisi ajoittaa 700-luvulle eKr. On pohdittu, miksi Assyrian kuningas olisi ylipäätänsä ottanut todesta vieraan profeetan julistuksen. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla auringonpimennys, joka tapahtui Assur-Dan III:n yhdeksäntenä hallitusvuotena vuonna 763 eKr. Tällainen poikkeuksellinen astronominen ilmiö on varmasti koettu pelottavana enteenä. Jos Joonan sanoma olisi asiayhteydessä tähän tapahtumaan, se olisi voinut saada laajaakin huomiota osakseen.

 

Antti & Martti Laato